|
Isä tuo äidille taksiin
unohtuneen huivin. Lapset syyttävät isää
varkaaksi, mutta isä selittää, että kyse on
työsuhde-edusta.
Äiti
kieltää isää puhumasta lapsille taksista
löytyneistä tavaroista ja isä on sitä mieltä,
että hänen isäntänsä tienaa kauheat rahat
hänen työllään ja että osa niistäkin
rahoista kuuluisi hänelle.
Lapsille
selviää, että perheessä on kaikenlaista varastettua
tavaraa, ravintolasta varastettuja laseja ja työpaikalta
varastettuja tulitikkuja.
Isä
on jättämässä taksia isännän pihaan, kun
huomaa takapenkillä salkun. Isä ottaa sen ja kuljettaa
sen salaa autoonsa.
Isä
tulee kotiin ja uhoaa, että sai sellasen salkun, mistä on
aina haaveillut. Ketään ei ole kotona ja isä avaa
salkun, näkee jotain ja laittaa sen äkkiä kiinni.
Äiti tulee ulkoa ja isä syöksyy salkun kanssa
piiloon.
Isä
on alkanut käyttäytyä omituisesti, etsii koko ajan
lehdestä jotain ja säikkyy rahasta puhumista. Isä
kyselee mitä muut haluaisivat tehdä jos joskus satuttaisiin
voittamaan lotossa.
Rahat
eivät tahdo riittää ja äiti kyselee, eikö
isän taksiin ole jäänyt edes kenkiä
keneltäkään. Isä on laskenut, että
isäntä on rikastunut vuosien mittaan hänen
kustannuksellaan ainakin salkullisella rahaa. Isä on
sitä mieltä, että jos sellainen löytyisi
takapenkiltä, niin se kuuluisi heille, eikä
isännälle. Äiti on samaa mieltä.
Isä
lottoaa ja on varma, että tulee voittamaan.
Joku
kyselee äidiltä puhelimessa, onko isän taksiin
jäänyt salkkua. Äiti vastaa, että
tietäisi kyllä jos olisi jäänyt.
Äiti
alkaa siivota ja isä salakuljettaa salkun hetkeksi roskalaatikkoon
piiloon. Naapuri hakee sen sieltä ja roska-auto vie
roskat. Isä juoksee auton perään, mutta ei ehdi
ajoissa.
Isän
on pakko kertoa perheelle totuus. Jonna kertoo
nähneensä, kun naapuri otti salkun roskista. Isä
lähtee naapuriin ja ostaa salkun tonnilla takaisin.
Päättävät
jakaa rahat ja avaavat laukun. Laukku on täynnä
Tampereen teatterin leikkirahaa. Päättävät,
että onneksi oli. Eihän rahasta olisi ollut muuta kuin
harmia.
|
|
